Search
  • Mamwork oy

Työ muuttuu– kuinka muuttuvat sen tekemisen tavat?

Olemme keskellä taloutemme uudelleen organisoitumista, jossa työntekemisen tavat ovat hetkessä saavuttaneet sellaisen tason, jonka emme edes hetki sitten tienneet olevan mahdollista. "Tiedämme, että kukaan meistä ei tule tekemään samaa työtä samoilla työkaluilla viiden vuoden kuluttua. Toisille muutokset ovat suurempia, toisille pienempiä, mutta joka tapauksessa muutokset koskevat meistä ihan kaikkia. Suomen ja suomalaisten hyvinvointi riippuu pitkälti siitä, miten onnistumme tarttumaan mahdollisuuksiin ja minimoimaan murroksen aiheuttaman tuskan." (Jarenko, 2019.) Tämä muutos tulee kaikkinensa mahdollistamaan suuria muutoksia myös liiketoiminnan uudelleen organisoinnille sekä kokonaan uudelle liiketoiminnalle. Ei ennen kaikkea töitä lisäten vaan työtehtävien muotoa ja työn luonnetta muuttaen. Yrittäjät ovat kautta aikojen löytäneet tapoja tehdä yhteistyötä keskenään ja synergisoida toimintaansa markkinataloudessa. Tulevaisuusälykkäät yritykset tulevat hyödyntämään yhä enenevissä määrin eri digitaalisten palveluiden mahdollisuuksia hajauttaessaan sekä yhdistäessään palveluita kustannusten ja toteutuksen hyödyn mahdollistamalla tavalla. Työn murros luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia haastaen meitä kehittämään uutta. Tämän ajan megatrendien valossa tiedämme muun muassa, että tässä ajassa erityistä on: muutoksen jatkuvuus, muutoksen nopeus, teknologisen kehityksen nopeus sekä tulojen kasvun hidastuminen. Nämä tulevat heijastumaan kaikkinensa myös työn tekemisen tapoihin, välineisiin ja prosesseihin tiimirakenteista ja organisoitumisesta lähtien. Yhä useammat työelämän viheliäiset ongelmat ratkaistaan moniammatillisissa tiimeissä tai osana isompaa verkostoa. Tulevaisuudessa ihmisellä on useita erilaisia työpaikkoja ja tehtäviä. Toimeentulo tulee muodostumaan yhä useammasta eri lähteestä kuten palkkatyöstä, yrittäjyydestä ja järjestötoiminnasta. Samanaikaisesti työelämän tarpeet henkilöstö- ja osaamistarpeineen muuttuvat yhä spesifimmiksi erityisesti asiantuntijatyön tasolla. Työn robotisaatio ja digitalisoituminen vähentävät tuotantoon liittyviä työtehtäviä ja lisäävät työtä palvelualoilla, työnjohdossa ja asiantuntijatehtävissä. Muutos haastaa paitsi yrityksiä myös työntekijöitä ja tuo nämä tahot väistämättä uuden eteen siinä kuinka kummankin tahon intressit törmäytetään onnistuneesti. Työtä on, mutta työpaikkoja ei. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhä useampi tekee tavalla tai toisella freelancerina tai yrittäjänä töitä. Palkkatyötä ei ole enää kaikille, sanovat asiantuntijat Ylen (2020) kartoittaessa työelämän muutostrendejä. Freelancerius, kevytyrittäjyys ja muut työnteon muodot kasvavat ja jopa sellaisilla aloilla, millä sitä ei ole ennen nähty. (Sulsström, H. & Valkama, H. 2020). Yrityksille säästö työnantajakuluissa ostettaessa yrittäjältä tarvittu suorite on merkittävä tekijä ostopäätöksen takana. Tällöin yrittäjä kantaa taloudellisen riskin ja omistaa vielä työvälineetkin. Osaamista tulee pystyä tuottamaan ja löytämään näihin muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan uusia ratkaisuita paitsi organisaatio- myös yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Rakenteemme organisoitumisen ja johtamisen sekä oppimisen uudistuskyvyn osalta laahaavat auttamatta perässä. Tulevaisuudessa yksilöllä onkin suurempi vastuu ammattitaidostaan ja sen uudistamisesta kuin aiemmin. Koulutusjärjestelmämme ei tällaisenaan vastaa työn muutokseen. Alan vaihtamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen tarvitaan ripeästi nopeita, käytännöllisiä oppimismahdollisuuksia. (Toiminen 2017.) Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia. Työn, työtehtävien ja liiketoiminnan muutos digitaalisessa taloudessa edellyttää myös, että toimenkuvat, johtamisen tavat ja organisaatiorakenteet uudistuvat. Työn muutos edellyttää yrityksiltä vastuullisuutta ja lainsäätäjiltä reaktiokykyä. Molempien tehtävä on luoda työstä ihmisille yhä saavutettavampaa ja mielekkäämpää. (Toiminen, 2017.) Lineaarisesti etevän työuran rinnalle tulee monista erilaisista työrooleista ja jaksoista koostuva työelämä. Uran rinnalle tulee useita polkuja. Milleniaaleilta ei enää työhaastatteluissa tulla kysymään miksi työhistoriasta löytyy kymmenisen projektinomaista työtehtävää yhden tai kahden sijaan. Sen sijaan kysytään mitä kaikkea niissä opittiin ja kuinka se osataan valjastaa käytäntöön. Milleniaali osaa vastata näihin kysymyksiin sujuvasti ja esittää lisäksi muutaman lisäkysymyksen tulevalle työnantajalle koskien organisaation vastuullisuutta ja organisaatiokulttuurin avoimuutta. Työn tulevaisuuden ja työelämätrendien kautta näemme työntekijän arvostavan tänä päivänä työssään hyvinkin erilaisia elementtejä mitä aiemmin ja näiden tekijöiden vaikuttavan siihen minkälaisiin työpaikkoihin ja minkälaisten casejen pariin hakeudutaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä. Tarjoaako työ merkityksellisyyttä, onko työssä huomioitu ilmastonmuutos, onko työ mahdollista tehdä itselle sopivassa ajassa ja paikassa jne. Nyt rysäyksellä opittu uusi työntekemisen tapa voikin olla vastaus siihen mitä tämä luova utelias luokka on ollut työltään jo pitkään vailla. Työ muuttuu kuinka muuttuvat sen tekemisen tavat?

Lähteet:


Jarenko, K. 2019. Malli, jossa yhteiskunnalliset rakenteet oikeasti tukevat elinikäistä oppimista. Filosofian akatemia. Osoitteessa: https://filosofianakatemia.fi/blogi/malli-jossa-yhteiskunnalliset-rakenteet-oikeasti-tukevat-elinikaista-oppimista


Sulsström, H. & Valkama, H. 2020. Yle. Yhä useampi joutuu pakkoyrittäjäksi ja yhä useammalla työpaikalla jylläävät tunteet – nämä ovat työelämän trendit 2020. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11196165


Toiminen, M. 2017. Välähdyksiä tulevaisuudesta. Sitra (ISBN 978-952-93-8973-5 (PDF)) Osoitteessa: https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/21108_Valahdyksia_tulevaisuudesta.pdf.





236 views
  • Mamwork Facebook
  • Mamwork Twitter
  • Pia Lemmetty Linkedin

© 2018 MAMWORK OY